Parin tunnin reissulla Tyrnäväjoella. Ilma lämmin ja kohtuullisen kirkas, tosin välissä pieniä ukkoskuuroja. Joen vedenpinta edelleen laskussa, ehkä kymmenisen senttiä vähentynyt viime reissusta. Vedenkorkeus on kalastusta ajatellen juuri sopivalla tasolla, mutta veden laadussa on toivomisen varaa. Vesi on erittäin humuspitoista ja näkyvyys huono. Isokin perho katoaa näkyvistä heti 10cm pinnan alapuolella.
Tällä kertaa pääsi vapaakin taivuttamaan. Viimeisen koskipätkän lopusta streameriin täräytti 44cm pulskassa kunnossa oleva nieriä. Viitosluokan vavalla sai tovin väsytellä, mutta silti kala oli varsin passiivinen oltuaan joessa vasta pari viikkoa. Papitin nieriän kauden ensimmäiseksi ruokakalaksi, päätynee savustuspönttöön.
Ottiperhona kuutoskoon mustaan streamer-koukkuun sidottu "Black nosed dace", hieman muunneltuna sen mukaan mitä materiaalia sidontalaatikosta löytyi. Eli käytännössä :
- 6 koon streamerkoukku
- red tag -tyylin punainen villalankatupsu perään
- rungon hopeointi
- alussiiveksi valkoinen bucktail
- päälysiiveksi musta bucktail
- kurkkuhäkiläksi musta kettu
- pään viimeistely ja korostus mustalla lakalla
Kuvaa perhosta ei nyt ole, mutta Perhorasiasta löytyy samasta aiheesta melkein samanlainen näkemys : http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=11366
Jälkimerkintä : 1.helmikuuta 2009 blogimerkinnässäni näkyy lähes ottiperhon kaltainen BND-viritys. Kuvassa olevassa perhossa tosin kurkkuhäkilä taitaa olla bucktailia, jonka olen sittemmin todennut olevan kurkkuhäkiläksi liian jäykkää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti