Kongasjoki 29.7.2009

Yöreissulla Kongasjokeen tutustumassa. Heinäkuun helteet päällä, joten reissulle lähdettiin vasta iltasella. Kalastuslupia jouduttiin hieman metsästämään, mutta pienimuotoisen puhelinrumban ja kännykkägooglettamisen jälkeen löysimme Kivesjärven Kongasjoen koululle, josta lupa-automaatti löytyi. Koululle oli muuten majoitettu kymmeniä itämaisia marjanpoimijoita.

Lupien löydyttyä suunnattiin ylimmälle kodalle. Paikalle saapuessa kello oli jo 23 ja hämärä hiipimässä maille. Kodalla ei ollut muita liikkujia, joten majoituimme kotaan. Majoittumisessa ja ruokatauossa meni jokunen tunti ja kun aikaa olisi ollut, ulkona oli jo pimeää. Siispä tunti tai vajaa levotonta unta palloon ennen onkihommia.

Herätyskello herätteli kolmelta. Pikaiset tulet kotaan ja laihat aamupannukahvit naamariin. Pari tuntia kalasteltiin ylimmän kodan vesiä ilman tärpin tärppiä. Pienen evästauon jälkeen kamppeiden pakkaus ja siirtyminen keskimmäisen kodan kohdalle. Nelisen tuntia kalastelua ja jonkin verran pientä kalaa. Saaliina pääasiassa pientä harjusta, yksi 10cm taimenenpoikanen ja jokunen särkikala. Ottivehkeinä perinteiset uppoperhot vaaleanvihreästä larvasta jäniksenkarvakuulapääpupaan.

Vaikka en Kongasjoella ole aiemmin käynytkään, ymmärsin veden olevan varsin alhaalla. Lisäksi vesi oli varsin lämmintä. Kalaa tuntui koskessa olevan, mutta suurempi kala ei ollut ainakaan syönnillä. Oletettavasti veden vähyys, lämpö ja heti aamuyöstä suoraan jokeen paistava aurinko vähentävät kalankin syöntihaluja.

Paluumatkalla soratien tuoreeseen terävään täytekiveen rikkoontui vielä safariauton rengaskin. Renkaanvaihto pehmeällä tienpenkalla reilun 30h valvomisen jälkeen 25 asteen lämmössä oli kokemus sekin. Mietiskelin tuossa taannoin, että jätänkö Nissanin vararenkaan lavalta kokonaan pois ja luotan paikkavaahdon pelastavan mahdolliset eteentulevat tilanteet. Onneksi en vaahtoon luottanut, nimittäin kaikki renkaaseen sumutettu paikkavaahto valui kiven puhkomasta reiästä suoraan ulos.